RedVelvetart

Koska kipeänä ei voi oikein muuta tehdä kuin olla ja öllöttää (ja erityisesti datata :P), löysin kivan nettikaupan missä on nuorien taiteilijoiden tekemiä tuotteita. Tuo päiväkirja/vihkonen on niin söpö. :D Mun ongelma on vain se, että hamstraan itselleni kaikkia söpöjä vihkoja ja kalentereita (paitsi tänä syksynä onnistuin hillitsemään itseni, en tiedä miten).Kaikki kuvat: RedVelvetart

Found some awesome and awesomely cute things from RedVelvetart.com, but unfortunately I'm just looking, not buying. :(

Achoo

Ääh olen ihan kauheassa nuhassa. Sen siitä saa kun aina kastelee itsensä läpimäräksi kaatosateessa. Mutta ihme, että tulin kipeäksi vasta nyt. Muut ympärillä ovat sairastelleet syksyn alussa, minä kestin talven alkuun asti. Vau. Nenä vuotaa kuin hana ja päässä humisee. Ihana elämä. Mutta napit ja söpöt eläimet pelastaa päivän. Kaikki kuvat deviantartista, mahtavia taiteilijoita, menkää katsomaan!


Flu is not the best thing to get. But pictures of buttons, puppies and kittens always save the day. Pictures are not mine, they´re from DA. Go and check these awesome artists out!

Pic 1 Pic 2 Pic 3 Pic 4 Pic 5 Pic 6
Pic 7

Home sweet home

Pitkä automatka takana ja vihdoinkin onnellisesti kotikotona. Hii. Täällä odotteli myös pikkuinen Kaapo (vanhempien uusi hauva), joka muutaman kuukauden päästä ei varmastikaan ole enää näin söpö ja ihana. Odotan kauhulla uhmaikää.

Engel

Atoopikon elämästä

Koska kylmät ilmat ovat jo täällä ja iho alkaa kuivua ja rahista, ajattelin koota pienen selviytymisoppaan kaikille erityisen kuivaihoisille. Iso osa suomalaisista on atoopikoita, joten et ole tässä asiassa yksin (olipas lameass kannustus)! Olen koko pienen kaksikymmentävuotisen elämäni aikana kärsinyt herkästä ja todella kuivasta ihosta. Allergioitakin on vaikka muille jakaa, joten koen olevani tarpeeksi kokenut/kärsinyt, että osaan jo jossain määrin antaa neuvoja. :D Kuitenkin jos etsit lääketieteellisesti oikeaa tietoa, kannattaa mennä Allergia ja astmaliiton sivuille, siellä on paljon infoa, mm. aikuisaatopikoille täällä. Tiedot, mitä minulla on, on kerätty eri nettisivuilta, lehdistä, kirjoista, lääkäreiltä aikojen saatossa ja arvokkain tietoni on tietenkin kokemusperäistä.

Totuus atopiasta on se, että se tulee ja menee. Viime vuosi minulla oli melkein ihottumaton, mutta esimerkiksi jouluna ja nyt tänä syksynä ihoni on oireillut erittäin pahasti. Tauti on ääärimmäisen paskamainen, siitä ei voi päästä eroon vaan sen kanssa on opittava elämään. Tässä muutama neuvo, jotka ovat ainakin minulla toimineet erittäin hyvin ja koska olen laiminlyönyt melkein jokaikistä näistä (ainakin ruokavalioon liittyvistä) viime aikoina, on ihoni aika surkeassa kunnossa tälläkin hetkellä.

Ruokavalio

- syö paljon kasviksia ja hedelmiä (vältä sitrushedelmiä)
- syö mahdollisimman vähän karkkia ja valmisateroita tms. joissa on paljon lisäaineita, koska ne saavat herkän ihon kukkimaan
- vältä tomaattia (itse voin syödä pieniä määriä keitettynä eli ketsuppi tms., mutta monena päivänä viikossa on ehdoton nounou) ja kaakaota
- myös maito voi laukaista reaktioita, joten syö mieluummin päivittäin kalsiumtabletteja kuin juo maitoa
- juo todella paljon vettä, muutama lasillinen päivässä ei riitä, 1,5 l on ehdoton minimi

Kuitenkin suurin osa ihottumista ja ihon ärtymisestä johtuu muusta kuin ruoka-aineallergioista, mutta esimerkiksi kova stressi yhdistettynä huonoon ruokavalioon usein aiheuttaa reaktioita. Naisilla myös kuukautiset saavat ihon kukkimaan.


Voiteet

Olen kokeillut kaikenlaisia voiteita. Parhaimpia ovat tietenkin reseptillä saatavat apteekin voiteet. Jos ihosi on kuiva ja saat usein ihottumaa eikä sinulla ole reseptiä mene äkkiä lääkäriin! Mutta myös marketeista yms. saa ihan kelpoja voiteita. Ongelma niissä on yleensä se, että niihin on ängetty paljon erilaisia lisäaineita, hajusteita ja sitrusta. Viime aikoina markkinoille on tullut todella paljon hajuttomia ja allergiaystävällisiä tuotteita. Esim. Erisanin tuotteet ovat hyviä, mutta minulla parhaiten ovat toimineet Garnier Bodysensitiv-voide ja HTH Original (hjälper torr hud). Voiteita kannattaa käyttää kausittain, esim. muutama viikko hth:ta, sitten garnieria, sitten vaikka apteekin tuotteita, muuten iho "turtuu" samalle voiteelle eikä se enää tehoa niin hyvin kuin ennen.

Todella ihottumaiselle kaudelle kannattaa aina valita reseptillä saatava voide ja jos mikään ei oikein tunnu auttavan myös kortisoonia. Itse olen käyttänyt kortisonivoiteita, tabletteja you name it ja totuus on se, että ne auttavat todella nopeasti mutta ohentavat ihoa ja ovat loppujen lopuksi aika huono asia iholle. Varsin uusi tuote, ilman reseptiä saatava Dexem on kortisoniton, mutta tehoaa yhtä hyvin kuin vahvat kortisonit. Pakkausselosteessa sanotaan sen myös kosteuttavan ihoa, mutta todellisuudessa kannattaa levittää sitä ihottuma-alueelle, antaa sen imeytyä ja lisätä vähän kosteusvoidetta siihen päälle. Huono puoli Dexemissä on sen varsin kova hinta, mutta mieluummin maksaa itsensä kipeäksi kuin vaarantaa terveytensä yltiöpäisellä kortisonin käytöllä.

Paras sääntö voiteiden käytössä on: vähemmän on enemmän! Laita voidetta ohuelti, älä paksua kerrosta, varsinkin jos sinulla on todella rasvaista voidetta. Imeytyminen kestää jonkin aikaa, anna ihon rauhassa imeä voide. Rasvan lisääminen tunnin välein ei auta vaan tukkii ihohuokoset ja aiheuttaa vain lisää ongelmia.

Yleistä

Liikunta myös auttaa erityisesti rentoutumisessa. Kova stressi ja ainainen kiire näkyvät atoopikolla helposti päällepäin: iho kuivuu entistä herkemmin, patteja tulee sinne tänne, mutta erityisesti alaselkään, vatsaan ja käsivarsiin, taipeet aukeavat ja kipeytyvät, kasvoihin ja kaulaan ilmestyy kuivia ja kipeitä punaisia läiskiä. Muista siis rentoutua ja vaikka ihottuma olisikin tosi paha, älä ala häpeillä itseäsi äläkä murehdi sitä, masentuminen vain pahentaa tilannetta. Ja mitä sitten vaikka vartalo olisikin täynnä ihottumaa, se ei silti estä sinua elämästä. Oikealla hoidolla tilanteen saa hallintaan, muttei aina. Joskus keho ei vain kestä kaikkea rasitusta joka siihen kohdistuu ja erityisesti murrosikä on atoopikolle kauheaa aikaa (ainakin minulla se oli varsin ihottumainen, niin kuin se ei olisi jo valmiiksi hirveä kokemus).

Tietenkin jos ihottumasi on todella paha ja liikkuminenkin sattuu, sinun täytyy mennä lääkäriin. Antihistamiinit auttavat kutinaan, itse käytän Heinixiä aina silloin tällöin. Mutta kaikista paras konsti ihottuman välttämiseen on olla raapimatta! Tämä on tietenkin öisin mahdotonta, itse olen monesti unissani raapinut itseni verille, mutta hereillä ollessa vältän sitä viimeiseen asti. Se helpottaa hetkeksi, mutta pahentaa tilannetta; atoopikon iho ei kestä raapimista vaan se ärsyyntyy ja rikkoutuu, koska iho on ohuempi ja herkempi kuin "tavallisella" ihmisellä. Eräs lääkäri taisikin sanoa, että atoopikon näkyvät oireet johtuvat usein pelkästä raapimisesta, mutta kukaan ei ole superihminen, minä en ainakaan osaisi olla yhtä päivääkään vähän rapsuttamatta.

Hui että tuli mammuttipostaus, toivottavasti joku tämän ongelman kanssa kärsivä löytää tiensä tänne lukemaan tämän. Itsekin olen saanut eniten apua lukemalla netissä keskustelupalstoilla muiden kokemuksista. Tsemppiä kaikille kohtalotovereille!!! Nyt teekuppi käteen ja rentoutumaan.
Kuvat: Google

Huhhui

Hiljaisuus on johtunut siitä, että Ville tuli torstaina tänne ja siitä asti on yhdessä tehty kaikkea jännää, enkä ole ehtinyt blogin pariin. Torstaina käytiin Teiniäx-bileissä Kaarlessa mikä oli ihan mielenkiintoinen elämys. :D Ville varmaan tappaa mut kun laitoin noita kuvia tänne, mutta ehkä saan sen leppymään. Dresscode oli siis teinipissis ja kadulla pyöräillessä mun häpeä nousi uusiin ulottuvuuksiin. :D Muusta kuin naamasta ei ole kuvia, koska mun kamerasta loppui akku pian noiden kuvien ottamisen jälkeen. Ehkä se oli ihan hyvä juttu. :D

Perjantaina mentiin sitten kaupungille ja käytiin katsomassa Basterds (voisin mennä vielä vaikka kolmannen kerran, jos se ei olisi niin kallista) ja syömässä. Sen pitäisi olla dinner and a movie, mutta me mentiin vähän toisessa järjestyksessä, mikä oli huono, koska söin niin paljon poppareita, että ruuan mahduttaminen mahaan oli aika haastavaa.

Eilen tehtiin ihanaa ruokaa: spagettia, lihapullia ja kermakastiketta, namanamanm. Illalla lähdettiin sitten käymään kavereiden kanssa pyörimässä autolla kaupungilla ja sain grilliranskiksia. Miksi ne maistuu aina grillillä paremmalta kuin kotona?

Ja onneksi ostin halppislapaset niistä on ollut paljon hyötyä näinä kylminä öinä. Sopivan ohuet, ettei kädet hikoa, mutta silti lämmittävät. Ei tarvi kädet sinisinä puristaa pyörän ohjaustankoa. Tänään pitäisi saattaa Ville bussiin, nyyh. Miksi aika menee aina niin nopeasti?

Gå och delta!

Menkää kaikki osallistumaan Char & the cityn mahtavaan arvontaan. Hienoja korviksia palkintoina!

Mineraalimeikeistä

Kuva

Älkää käsittäkö väärin, en tiedä mitään meikeistä. Sudin naamaani sitä sun tätä enkä ole koskaan käynyt yhtään meikkikurssia ja meikkaamiseni varmasti kauhistuttaisi alan ammattilaisia. Mutta koska koko ajan pölistään mineraalimeikeistä niin ajattelin koota itselleni ja myös lukijoille (niille huimalle kahdelle :D) tietoiskun, miksi niitä kannattaa käyttää. Itse käytän Maybellinen mineraalimeikkejä ja Lumenen juttuja, mutta eihän ne nyt niitä virallisia mineraalimeikkejä ole. Jos meikkivoide tms. sisältää vaikka vain 4 prosenttia mineraaleja, sille voidaan antaa nimike mineraalimeikkivoide, vaikka käytännössä se ei ole sitä. Tosin opiskelijabudjetille kunnolliset mineraalimeikit ei välttämättä oikein passaa... Huom, seuraavat tekstit eivät ole minun käsialaani, ne on otettu täältä.

3 hyvää syytä käyttää mineraalimeikkejä

1. Mineraalimeikit ovat luonnonkosmetiikkaa

Ne ovat hyvin hienojakoisista luonnonmineraaleista eli värillisistä jauheista valmistettuja puuterimaisia meikkituotteita. Puhtaimmillaan mineraalimeikit rinnastetaan luonnonkosmetiikkaan, eivätkä ne siten sisällä keinotekoisia säilöntäaineita, väriaineita tai hajusteita. Niissä ei myöskään ole sidos- tai täyteaineita kuten talkkia, maissitärkkelystä tai nailonia. Mineraalimeikeissä käytetään tavanomaista vähemmän raaka-aineita, mikä näkyy pakkausten INCI-listasta. Mineraalimeikkivoiteessa voi olla alle kymmenen aineosaa, kun perinteisemmissä meikkivoiteissa niitä on jopa 50.
Kuva
2. Sopivat herkkäihoiselle ja toimivat aurinkosuojana

Kyllä, muun muassa Jane Iredalen tuotteet ovat Allergia- ja Astmaliiton suosittelemia. Mikään tuote ei kuitenkaan voi luvata sataprosenttista sopivuutta. Tuote tulee testata omalle iholle, esimerkiksi kyynärvarteen, 12 tunnin altistustestillä. Koska raaka-aineita on vähemmän kuin tavanomaisissa meikeissä, mahdollisesti herkistävien aineosien lista on lyhyempi. Tuotteissa ei käytetä säilöntäaineita tai hajusteita. Mineraalimeikeissä käytettävä, UV-säteiltä suojaava sinkkioksidi tunnetaan tulehduksia ehkäisevänä, antimikrobisena aineosana. Auringonsuojakerroin on aina merkitty pakkaukseen.
Kuva
3. Ei tuki ihohuokosia tai kuivata ihoa

Luonnonmineraalit ovat hyvin pieniä kiteitä, joten ne eivät muodosta paksua kalvoa iholle. Mineraalimeikkien väriaineettomuus sekä öljyttömyys ehkäisevät myös huokosten tukkiutumista. Meikki ei ime ihon sisällä olevaa kosteutta.

Morning's here

Kohta yliopistolle saksan luennolle, mutta ensin sitä minipäivitys, illemmalla luultavasti sitten mineraalimeikkiasiaa. Lätkäisin muutama päivä sitten deviantarttiin uuden kollaasin, kannattaa käydä katsomassa mun galleriaa.

Kortit ja kasaria

Tuunasin tänään mun päiväkirjaa. Kansi oli aika mitäänsanomaton ja takakannessa oli ruma viivakoodi, joten lätkäisin siihen päälle viime viikolla ostamani taidekortit, molemmat maksoi jonkun 1,20 e. Tykkään kauheasti erilaisista taidekorteista, ne on halpoja, mutta nättejä. Kuvissa näkyy myös pari päivää sitten löytämäni kirjanmerkki. Sain sen toissa kesänä läksiäislahjaksi töistä, helppo konsepti itsekin toteuttaa, jos vain hallitsee huovutuksen. Itse tykkään enenemmänkin kuivahuovutuksesta, kädet kärsii aina kauheasti sen saippuan ja hullun hinkkaamisen kanssa. :D Mutta toisaalta taisin töissä katkoa ainakin kolme kallista huovutusneulaa, että huonot puolensa siinäkin.

Käväisin Sinkkuelämää-leffan jatko-osan sivuilla ja löysin jotain aika mielenkiintoista. Kyseessä on jonkin sortin läppä tai epätoivoinen yritys saada naiset näyttämään nuorilta, saa nähdä pääseekö nämä lookit elokuvaan asti. :D Samanthan tukkaa en kyllä ottais, mutta Carrien vyön voisinkin napata.
Kuvat täältä.
Tried to make my diary a little prettier today and it worked. Found some horrible 80's pictures of the SATC girls. Look at Samanthas hair!

Syksy on täällä

Tänään kauppakäynnillä huomasin kuinka kylmä ulkona jo on. Siksi aloinkin katsella mitä kaikkea kivaa Etsystä löytyy, lähinnä neulejuttuja, mutta tietenkin lopulta eksyin korujen puolelle. Antaa kuvien puhua puolestaan.

kuva
kuva
kuva

kuva
kuva

Have you ever seen the rain?

Katsottiin eilen illalla Psyko III ja olihan se aika huono. Kyllä osasin jo odottaa sitä, mutta silti se harmitti. Legendaarinen ykkönen oli tosi hyvä, kakkonen ok ja kolmonen pah. Ei olisi haitannut, jos leffasarja olisi lopetettu toiseen osaan.

Tänään kävin kaupungilla pyörimässä. Kävin vasta Torikadulle avatussa Strada Coffeessa ja yllätyin positiivisesti. Palvelu oli hyvää ja ruuat ihan kohtuuhintaisia. Opiskelijalle jokapäiväinen kahvittelu ei tule kysymykseen, mutta joskus pitää hemmotella itseään, erityisesti jos bussin tuloon on 40 minuuttia aikaa. :P

Nyt kotona luen paljon kehuttua Khaled Hosseinia; Tuhat loistavaa aurinkoa. Ja musiikkina joskus aikapäiviä sitten isukin levyhyllystä "lainattu" CCR:n kokoelma, joka on nyt ollut mulla varmaan kolme vuotta. :D Sorry daddy.

Watched Psyko III last night. Wasn't so thrilled about it. Now reading Hosseini and listening to the great CCR.

Suck my elbow!

Eilen illalla oli ihana Oulun yliopiston lukukauden avajaisjuhla Vulcanalia. Itse en ollut maistissa, mutta mentiin kavereiden kanssa katsomaan Moses Hazya ja ne jopa soitti tosi vanhan hitin Suck My Elbown! Vau. Itse yleisö oli aika apaattista, kaikki oli vaan kauheassa jurrissa ja keskittymiskyky keikkaan oli 75 prosentilla ihmisistä nollassa. Joten oltiin niitä harvoja, jotka oikeasti biletti siellä eturivissä. :D Muutenkin koko Kuusisaari oli ihan täynnä porukkaa, järkytyin siitä ihmismäärästä, viime vuonna oli kyllä paljon rauhallisempaa.

Ennen keikalle lähtöä näpersin eilen itselleni kaula-/käsikorun. Alunperin tuo oli rannekoru Glitteristä, sellainen iso röykkiöläjä, mutta minä aukaisin sen ja otin nuo sydämet pois, niin nyt sitä kehtaa jopa käyttää, tämän näköisenä tänään, järkyttynyt, mutta onnellinen.

Ja viime vuoden Trendissä oli mahtavat kissasukkikset, jotka on samalla kammottavat, mutta hienot. En tiedä mitä ajatella.

Back to school

Hiljaisen päivitystahdin syyn näette tässä:

Luennot on viimeinkin alkaneet!! Monet varmasti marmattaa koulun alkamisesta, mutta minusta yliopistossa on vähän liian pitkät lomat, varsinkin jos ei ole saanut töitä kuin kuukaudeksi kesällä höhä. Kivaa päästä tekemään jotain, vaikka kahden viikon päästä varmaan jo valitan kuinka tylsää on. :D

Tässä muutamia kuvia viime päiviltä. Kävin maanantaina Annin kanssa kaupungilla, olin shoppailuseuraa, tylsä kun olin ostin vain koulutarvikkeita. Silloin sää oli upea, pari viime päivää onkin ollut tosi surkeaa. Tuossa yhdessä kökkökuvassa näkyy ne Marco Tozzit, tosi hyvät kengät, toivottavasti kestävät kovaa käyttöä.


Eilen jouduin ajamaan kaatosateessa yliopistolle. Kaikki sadeviittaiset mummot nauroi mulle kun yritin polkea jättisateenvarjon kanssa ylämäkeen, voi sitä tuskaa. Mutta onneksi elämässä on sellaisia asioita kuin tee ja söpö huulirasva, näitä elämän pieniä iloja.

Play me a sad song 'cause that's what I wanna hear

Käytiin eilen Zeppelinissä toteamassa, että sieltä saa paljon halvemmalla paljon parempaa tavaraa kuin keskustasta. Myös uusi H&M oli hienompi ja toimivampi kuin keskustan, sieltä jopa löysi jotain kun tavarat oli niin hyvin esillä. Myös musta sisustus toi vaatteita esille ja siellä oli ihan kivaa pyöriä jonkin aikaa. Mukaan tarttui Lindexiltä sukkahousut, perus pitkähihainen paita, Doriksesta Vero Modan harmaa tunika viidellä eurolla ja kauan kaipaamani matalat nahkanilkkurit löytyi myös. Ne oli Marco Tozzin, mulla on nyt jo kolmet Tozzi-kengät, tosin yhdet on kirpparilla myynnissä, mutta kukaan ei ole niitä halunnut. :D Tänään haen myös loput myymättä jääneet kamat kirpparilta toivottavasti olisi mennyt vielä vähän lisää juttuja. Zeppelinin Doriksessa oli myös järkyttävän hyviä alennuksia, kämppis löysi ihanan paidan, jonka lähtöhinta oli 55 euroa, viidellä eurolla! Nyt ei ole kuvia jutuista, koska olen laiska ja perjantain trancebailut vei mehuja. :D Mutta loppukevennykseksi todistus siitä, että ei muumipeikkokaan aina jaksa olla positiivinen:

Joskus jopa peikolla ottaa pannuun.

It's a bingo!

Käytiin tosiaan perjantaina katsomassa ensi-illassa Inglourious Basterds. Koska kyseessä on Tarantinon leffa, tiesin, että tykkäisin siitä. En vain aavistanut, että tykkäisin siitä näin paljon! Dialogit olivat täydellisiä (jos nyt noin voi sanoa), kaikkien näyttelijöiden roolisuoritukset oli taidokkaita (erityisesti Brad Pitt teki ehkä uransa koomisimman ja hienoimman suorituksen ikinä) ja se koko maailma ja idea elokuvan takana toimi. Visuaalisesti elokuva oli viimeisen päälle hiottu ja musiikit miellytti korvaa ja todella sopivat tapahtumiin. Leffan aikana nauroin niin paljon, kauhistelin, jännitin ja uppouduin täysin tunnelmaan. Mitä tässä muuta voi enää sanoa kuin; katsokaa se!!!

Arrivederci y'all
Kuva

Esittelyssä: koirat

Itse olen koirille allerginen, mutta olen saanut niin paljon siedätyshoitoa vauvasta lähtien, että pärjään kotikotona koirien kanssa samassa huushollissa, itse en ole aikonut koiraa hankkia. Kotona pyörii siskojen koiria ja vanhempien karvaturri (kohta turreja, kun uusi pentu saapuu).

Mennään nuorimmasta vanhimpaan:

Eli siskoni koira Arska, ikää taitaa olla 1,5 vuotta. Arska on kultainen noutaja, tosi iso, söpö ja äärettömän ihmisrakas. Arskan harrastuksiin kuuluu vesikupin tyhjentäminen yhdellä kertaa, painiminen ja villasukkien hamstraaminen (äiti kertoi yhä etsivänsä villasukkia, niitä oli mm. löytynyt pihan kukkapuskista).

Samalla siskolla on toinenkin koira, mutta täysi Arskan vastakohta, pikkiriikkinen Unna! Unna on Phalene eli perhoskoira lurppakorvilla, ikää oli 2 vuotta tai enemmän (kauheaa kun ei muista). Unna tarkoittaa saameksi pieni pikkuinen ja todella pieni siitä tulikin. Erittäin ärhäkkä luonne, mutta hyvällä tavalla. :D



Ja sitten meidän vanhempien koira (joka kohta saa seuraa) nelivuotias Nyyti. Nyyti on Unnan siskopuoli, jos niin voi sanoa koirista. Ei saisi olla suosikkeja, mutta Nyyti on ehdottomasti mun lemppari, se on aina vähän omissa maailmoissaan, mutta lähtee leikkiin mukaan aina kun sitä lapsettaa. Erittäin kiltti ja sen lempipuuhaa on katsella ikkunasta ulos tuntikausia, vaikka siellä ei tapahtuisi yhtään mitään.






































Toisen siskon koira, Unnan äiti Minni on vanhin koko porukasta eli viisi vuotta kenties? Kämmään näissä ikätiedoissa nyt täysin, mutta on ne ainakin sinne päin. Minni on pulleampi kuin muut mutta onhan se synnyttänytkin moneen otteeseen, mutta sen lempiharrastus on kyllä ehdottomasti syöminen. Minni myös tykkää myös varastella ruokaa kun kukaan ei näe, jäädessään kiinni väittää olevansa täysin viaton. :D

Maybe it's Maybelline

Juu elikkä tämä postaus mulla on pitänyt tehdä aikoja sitten ja nyt sen sitten väännän. Eli näin minä meikkaan. Mun meikki on aina ollut tosi luonnollinen ja olen huomannut, että mun ei herkän ihon takia kauheasti pakkelia kannata naamaan änkeä, joten meikkaan vähän miten sattuu.

Eli ihon puhdistuksen jälkeen pohjalle Garnierin kosteusvoidetta ja Pirkan silmänympärysvoidetta (joka minimaalisesta hinnasta huolimatta toimii ja on älyttömän riittoisaa)

Sitten meikkipohjana käytän Maybellinen meikkivoidetta (en tosin joka kerta) ja sudin vähän sinne tänne Rimmelin peitevoidetta.

Ripsivärinä tällä hetkellä Lumenen Natural Codea.

Ja sitten viimeistelynä Lumenen mineraalipuuteria ja huulirasvaa.
Siinä oli mun arkimeikki. Tylsää, tiedän. :D