maanantai 14. joulukuuta 2009

materialistin ininää

Hehhui nyt on viimeinen ruotsin homma kasassa, huomenna lykkään sen proffalle enkä katso sitä enää koskaan. Torstaina on sitten viimeinen koettelemus eli saksan kieliopin tentti ja olen lukenut vaihtelevalla menestyksellä (niin mites se sein taipuikaan?). Tuntuu, etten todellakaan kuulu sinne joukkoon kun natiiveilta vastaus läjähtää muutamassa sekunnissa ja minä siinä vaiheessa olen vasta ihmettelemässä tehtävänannon ensimmäisten sanojen merkityksiä. Jeajea.

Kuitenkin aikaa vain kummasti riittää erilaisista asioista unelmoimiseen.

Wii-konsoli minulle ja joku hauska peli siihen. Muistan kun joskus porukalla mätettiin jotain pöljiä minipelejä ja se oli järjettömän hauskaa. Plus hauska kuntoilu on aina hyvä asia kun tanssimattoilua on täällä vähän vaikea harrastaa kun pleikkari on kaukana pohjoisessa ja naapurit olisi heti märisemässä töminästä.

Söpöt sukkikset, ei sellaiset pallokuvioiset vaan juuri tällaiset sydämillä varustetut. En oikeasti tarvisi näitä, mutta olisihan se hauskaa piristää sääriä.




Blingbling-liivi. Ei sen pakko olisi tällainen olla, mutta harmaa väri ja nuo isot paljetit näyttää hyvältä yhdessä. Tuo rannekoru ois ihan söpö, ei kuitenkaan mun juttu.

Hermionen ajankääntökoru, mikä sen käännös nyt olikaan. Tälle ei todellakaan olisi tarvetta, mutta olisihan tämä hauska. :D
Ja sokerina pohjalla. Mahtavin kakku ikinä! Minulle tällainen synttärikakku! Siitä ainakin huomaisi, että olen vielä ihan penska. Niin kuin pitääkin olla.

Kuvat täältä.

lauantai 12. joulukuuta 2009

fire

Kyllä, olen elossa. Ainakin jossain määrin. Vielä yksi luento, oppimispäiväkirjan viimeiset luvut ja yksi tentti. Sitten pääsen joululomille, jeee. Kuvat ovat tosi vanhoja, mutta tykkään niistä, koska jouluvalot on kivoja. :D
Olen saanut ostettua kaikkien muiden lahjat paitsi iskän. Miksi isät on niin vaikeita? Ja miksi ne ei koskaan kerro, mitä ne haluaa lahjaksi? Kuitenkin ne tarvisi jotain, mutta eivät vain kehtaa myöntää. :D Äitille mulla on ihan mahtava lahja. Yritin ostaa sellaista, jota ihmiset oikeasti käyttää tai sitten palavasti haluaa. Aattona näkyy sitten kuinka hyvin onnistuin. Loppuun vielä siskoni ihania tuliliskoja, jotka lilluu meillä kotona akvaariossa. Niiden massut on aina tulessa.